Tähdenlennon uusin numero tuli ulos painosta vähän ennen Gingaconia ja lähti tänään postissa jäsenille. Hoidin itse tuon postituspuolen - pahoittelut, että siinä vähän kesti. Arki vauvan kanssa pistää kuvioita vähän uusiksi ja piti omat aikataulut opetella sovittamaan eri tavoin. Enää ei voinut kertarupeamana hoitaa koko touhua, vaan täytyi muutamana iltana ja yönä yösyöttöjen lomassa tuota puurtaa eteenpäin. Siinä on kuitenkin oma hommansa käydä ostamassa lähes sata kirjekuorta (kiitokset tämän hoitamisesta DuskWolffille ja Tinalle), kirjoitella niihin osoitteet, taittaa, käydä printtaamassa ja leikellä tällä kertaa mukaan tullut joulutervehdys, sekä sujautella ne ja jäsenlehdet kuoriin.. Ja lopuksi käydä punnitsemassa ne kirjeet ja liimata niihin sopiva määrä postimerkkejä. Yleensä olen kuskannut nuo autolla, mutta tänään tuli todettua, että vauvanvaunujen kanssa onnistuu hyvin bussillakin. Ja sitten kuittien toimittelu yhdistyksen taloudenhoitajalle ja rahojen saanti yhdistykseltä. Nytkin postitushommiin paloi noin 300 euroa - kiitos nousseiden postimaksujen!

Numeron 11 teemana oli rakkaus ja vaikka aihetta kovasti äänestettiinkin, oli lehteen loppujen lopuksi ollut aika hankala löytää kirjoittajia. Itsekin painiskelin pitkään oman kolumnini Kutsuhuudon kanssa, että mitäpä osaan tällaisesta teemasta sinne kirjoittaa. Loppujen lopuksi päädyin kirjoittamaan juurikin siitä, miten vaikeaa rakkaudesta kirjoittaminen on Ginga-fanille ja miksi.

Teema oli toki mitä osuvin lehden ilmestyessä juuri ennen ystävyysteemaista Gingaconia. Ja tärkeä teema sinänsä. Pelkän romantiikan lisäksihän Gingassa on esimerkiksi vanhemman rakkautta pentuihinsa, sekä ystävysten välistä syvää kiintymystä, joiden voimalla siirretään vuoria ja mennään vaikka läpi harmaan kiven... Tai ainakin taistellaan viimeiseen saakka näiden puolesta.

Tällaisena itseoppineena graafikontapaisena kiinnitän aina kovasti huomiota lehden ulkoasuun. Kansi oli todella sympaattinen ja hienosti tehty, joskin muutamat ääriviivat hahmojen rintakehissä pistävät vähän silmään. Sisäsivuilla oli mukavan rohkeasti käytetty taustavärejä, joskin sitä valkoista oli turhan paljon. (Makuasia, mutta olen itse allerginen valkoisille taustoille.) Oman kolumnini ruusutausta sopi hyvin teemaan, mutta oli harmillisesti hitusen pikselinen ja teksti ei erotu tummimmissa kohdissa parhaalla mahdollisella tavalla. Pitäisi varmaan ottaa työn alle piirtää Kutsuhuudolle uusi logo, koska sitäkään ei ihan noin isossa koossa ole tarkoitettu käytettäväksi.

Manga Cafen ja 3D Crushin mainokset olisi ollut hyvä saada taiton kannalta paremmassa muodossa. Manga Cafen mainoksessa ei ilmeisestikään ollut tarpeeksi leikkuuvaraa, koska teksti on hieman rajautunut pois. 3D Crushin mainos taas oli ihan liian pienikokoinen tiedosto ja sen vuoksi pikselinen - toki nämä lienevät vähän asioita, joihin kiinnittää huomiota vaan näiden kanssa taustalla puuhaillut ja alaa opiskellut ihminen. Ainakin toivottavasti...

Yleisesti ottaen lehden taitto on kivan näköistä ja kuvitus monipuolista. Pidin erityisesti Akafer- ja roolipeliartikkeleiden kuvien asetteluista. Joissain artikkeleissa, kuten suosikkihahmoja käsitelleessä artikkelissa ja Pujon ihmeellisissä otuksissa olisi voinut näiden suhteen käyttää enemmänkin mielikuvitusta.

Saheijista kertovan artikkelin aukeama on myös visuaalisesti hyvin onnistunut ja Naran tekemä ihana kuvituskuva tosi nätisti aseteltu. Teksti sopii myös hyvin lehden teemaan. (Harmikseni bongasin sieltä pari kirjoitusvirhettä, mutta voin varmaan elää asian kanssa.)

Vähän jäi myös harmittamaan, etten saanut aikaiseksi piirtää mitään kuvitusta kolumniini. (Itse asiassa minulla oli kuva tekeillä, mutta siihen sisältynyt luolamiesvitsi koettiin Tähdenlentoon sopimattomaksi ja kuva jäi sen vuoksi pois lehdestä.) Nyt siinä oli kuvituksena logon lisäksi SHL:n piirros Pink Dragonista ja Red Bullista, joka oli Laumalaisen kansikuvana. Hyvä ja moneen paikkaan sopiva kuva, ei siinä.

Itseäni eniten kiinnosti Akafer-sarjakuvaa käsitellyt Meepan haastattelu. Muistan itsekin tätä erittäin nostalgista sarjakuvaa aikanaan lukeneeni ja olin todella iloinen siitä, että se on ladattu uudelleen nettiin. Aion sopivan hetken tullen lukea sen uudelleen läpi.

Tämänkertaisessa Tähdenlennossa on myös kivan monipuolisesti muistakin lajeista kuin koirista. Kiitos tästä artikkeleille Valkokankaan kaunottaret ja hirviöt, Pujon omituiset otukset: Eläinmaailman pariskuntia ja Lemmikkinä kaniini. Ainakin omasta mielestäni on virkistävää, ettei lehti tursua pelkkiä koiria, koiria, KOIria, koiriakoiria KOIRIA...

Tosin eräs laji, mikä loistaa aktiivisesti poissaolollaan, ovat ihmiset. Ja se toinen genre, mikä sopisi Hopeanuoli-teemaiseen lehteen eläinten ja eläintarinoiden lisäksi erittäin hyvin: anime. Olisi todella kiva saada lehteen joskus jotain juttuja muistakin animesarjoista tai edes Gingan ihmishahmoista. Kuvituksissa sentään vilahtivat Anju ja Lassien emäntä Akutsu. Etenkin muista eläinaiheisista animesarjoista olisi kiva saada juttua Tähdenlentoon. (Jooh.. Voisin itsekin kirjoittaa niistä, mutten koe tuntevani näitä teoksia kovin hyvin.)

Noin ylipäätään olisi hienoa, jos löytyisi porukkaa kirjoittamaan Tähdenlentoon melkeimpä mistä vaan. Tähdenlento on tällä hetkellä vain muutamien aktiivien, ennen kaikkea sen päätoimittaja Naran harteilla ja uudet kirjoittajat toisivat monipuolisuutta lehden sisältöön. Jos teillä on jotain juttuideoita, piirroksia, sarjakuvia, mitä vaan niin kannattaa rohkeasti tarjota niitä mukaan meilaamalla Naralle naravox[at]gmail.com!

Joka tapauksessa, tämänkertainen Tähdenlento oli kokonaisuutena hyvä ja monipuolinen lukupaketti. Suosittelen lämpimästi!

Ja ne, ketkä eivät Hopeanuoli-faniyhdistyksen jäseniä ole niin liittykää ja sass.. eikun siis öhöm, voitte tilata Tähdenlentoja itsellenne Hopeapuodin kautta tai ostaa niitä tapahtumissa yhdistyksen pöydältä - seuraavan kerran mahdollista Espoon Kibeconissa.

Nyt toivotan omalta osaltani blogini lukijoille Rauhaisaa Joulun Odotusta!